Pörinää

Nyt voidaan sanoa että täydellisen germanium-fuzzin metsästys on omalla kohdallani ainakin hetkellisesti saatettu päätökseen. MI Audion Neo Fuzz näytti jo demovideoiden perusteella erittäin lupaavalta, mutta vasta parin tunnin testirupeama omalla setupilla toi lopullisen mielenrauhan. Pörisee, rutisee ja muhjuaa sekä telellä että stratolla. Ei muuta kun velcroa pohjaan ja lautaan.

Tilasinpa myös uutta kaapelia efektilankun ja nupin väliin. Entisen, etolan muovikierteellä niputetun neljän instrumenttipiuhan jengahelvetin korvaa tästä lähtien Cordialin neljän piuhan multicore. Pitää tinata vielä plugit päihin ja lets menox sano änni lenox.

Brant

Tiedän mitä teen vappuna.

Emäjoki

Olipas jäätä pakkautunut Ämmänkosken voimalan porteille. Kuvaussääkin oli valon puolesta loistava, mutta pakkasta -25C. Näpit jääty melko nopsaan. Noh, yöllä oli pyöriny melkeen -40 asteessa.

Dödistä nauhalle

Oon tässä oman bändin esituotantodemoilujen lomassa äänitellyt muuan oululaiselle death-metal-bändille neljän biisin demoa. Rummut tehtiin kahdessa päivässä, kuin myös kielisoittimet. Hetki sitten saatiin päätökseen laulunauhoitukset, jossa ei yllättäen mennytkään kuin päivä. Tulipa opittua aika hienovaraisia juttuja dödis-örinän vivahteista. Eikä voinut kun äimistellä vokalistin äänen kestävyyttä.

Virkistävää äänittää pitkästä aikaa jotakin muuta kun omaa bändiä. Äärimetallihommiakaan ei ole tullut tehtyä moneen vuoteen. Seuraavana ois eessä miksaus ja masterointi. Linkitän sitten joskus valmiiseen tuotokseen jahka saavat sen ulos.

"Parempi kännissä ku osa niiden koneen"

Ohan se kova. Jotenki jäi jopa vieläkin intensiivisempi katku kun jonkun vuoden takaisesta Nelkun vedosta. Johtuneeko tauosta tahi rumpalin vaihdoksesta, mene ja tiedä. Myös Relentless oli hauska. Reippaasti soitettu ja jytky kontrabassosoundi toimi erinomaisesti tollasessa rytmiorientoituneessa psychobillypunkissa. Muistelen nähneeni senkn aikaisemmin.

Posti-Pate toi vielä samalle päivälle levyllisen Delta Force II:sta, ni mikäs tässä punk-viikkoa viettäessä.

Juhannuskoivu

Viime kesänä parvekkeelle sinkkisankkoon istuttamani juhannuskoivu puskee ahkerasti lehtiä. Pidin ihan varmana että se kuolee talvella, mutta ei onneksi. Kyllä voi tuoreet koivunlehdet tuoksua hyvältä.

Rokkari sekoili TV:ssä

Iltalehti kerkesi jo urheasti uutisoida Andyn "sekoilusta" suorassa tv-lähetyksessä. Legendaarinen Hanoi-kitaristi "kaatoi osan juomista päälleen ja onnistui pudottamaan takkiinsa kiinnitetyn mikrofonin".

HUI kauhistus miten karseeta käytöstä.

Tulevaa Hanoi Rocksin kirjaa odotellessa suosittelen vastaavanlaisesta villistä rock-elämästä kiinnostuneille Mötley Crüen Törkytehdasta ja Slashin elämänkertaa, sekä lähetän tsemiterveiset Andylle.

Sampo Pankin Emo

Sampo Pankin emo hakee apua valtiolta

-Kauppalehti 1.4.2009

Sydän Sydän & Vene @ 45

Pitihän tätä indieihmettä lähteä katsomaan kun niin monesta suunnasta tulvi vastaan positiivissävytteistä heikkoa signaalia. Voisi sanoa, että havaittavissa oli jopa pienimuotoista UG-kuohuntaa. Vielä kun Oulun Vene (kuvassa) aloitteli, niin hommahan oli selviö.

Mikä vitun Sydän Sydän?

Veneen keikan jälkeen alakerta alkoi olla sen verran tukossa, että jotakin mielenkiintoista olisi mitä ilmeisimmin luvassa. Keikka alkoi matkatelkkarista näytetyillä omatekoisilla wrestling-mainosvideoilla ja heti ekan biisin ensimmäisen riffin alkutahdeista bonjasin jutun juonen. Rivakkatempoista, äärimmäisen voimallisesti soitettua junttadiskokomppia, hintsusti matalavireisiä, mutta vähäsäröisiä ja selkeäsoundisia runnomisriffejä, soundihäröilyä, rytmipelleilyä, Korn-sukuisia pieniä sekunteja ja suomenkielistä laulua eläimistä ja ties mistä. Tiukka, täysiä soittava bändi, rumpalilla hyvä ja voimakas tatsi ja kitaristeilla hyvät soundit. Enpä muista milloin viimeksi olisin nähnyt Nelifemman alakerran yhtä liekeissä.

Miksi tämä muuten oli alakerrassa?

--

Vene oli hyvä, niin kuin vuosi sitten kun sen Park57:ssa näin. Kuulin huhua tulevasta levynjulkkarikeikasta parin muun rymistelijän seurassa. Pitänee katsastaa.